PEMOpelto

 Lietteenlevityksen koekenttä säilörehunurmelle

Lantalogistiikka hankkeessa perustettiin Ylä-Savon Ammattiopiston PEMO:lle (Maatila) koekenttä, josssa esiteltiin separoinnin ja lannan levitysmenetelmien vaikutuksia nurmikasvustolle 3 vuoden jatkuvana toimenpiteenä. Tarkoituskena oli näyttää havainnollisesti seuraavien menetelmien eroja:

  • Nestemäisen separointijakeen letkulevitys
  • Nestemäisen separointijakeen multaus (ja multaimen vaikutus nurmikasvustoon)
  • Nestemäisen separointijakeen hajalevitys
  • Separoidun kuivajakeen levitys pintalevityksenä
  • Keinolannoitus

Videon työnäytöksestä voit nähdä TÄSTÄ LINKISTÄ.

Koelohkon fysikaaliset, kemialliset ja biologiset ominaisuudet (Piia Kekkonen)

Pellon biologinen aktiivisuus ja fysikaaliset ominaisuudet ovat tärkeitä tekijöitä, jotta ravinteet, juuriston aktiivisuus ja ravinteiden saanti karjanlannasta saadaan optimoitua. Teimme Lantalogistiikka-hankkeen ja Savonia-ammattikorkeakoulun agrologiopiskelijoiden kanssa havaintoja pellon koekentällä syksyn 2018 aikana. Kyseinen lohko oli ollut säilörehuntuotannossa 4 vuotta ja se oli lannoitettu joka vuosi karjanlannalla (pääosin lietelannalla).

Maan pienempiä mikrobeja ei voi silmällä havaita, mutta viljelijä voi tehdä pellollaan kasvukuntohavaintoja sekä sinappitestin, jonka avulla saadaan tietoa pellon biologisista ominaisuuksista. Teimme Lantalogistiikka- hankkeessa pellon laatutestin (Agronet), jossa havainnoitiin lannoituksen onnistumista, maan rakennetta sekä matojen määrää.

Kuivuus ja nurmikasvuston ikä havaittiin kasvustossa selkeästi. Kasvusto oli paikoitellen peittävyydeltään hyvä, mutta osittain kasvusto vaikutti vanhalta. Lisäksi kasvustossa sai havaita fosforin puutosoireita sekä muita fysiologisia oireita. Oireet olivat sitä suuremmat, mitä tiiviimpää pellolla oli, kuten lannanlevitysajoratojen kohdalla. Penetrometrimittauksissa mittari vajosi vain 7,5- 10 cm syvyyteen, eli maa oli tiivistä. Kuoppatesti kertoi enemmän pellon kasvukunnosta, ja rakenne peltolohkolla osoittautui kohtalaiseksi. Testin yhteenvetona sai havaita, että pellon ravinnetilanne on hyvä, mutta pohjamaan fysikaaliset ominaisuudet olivat huonot. Olisiko liian suuret konepainot sekä väärin ajoitetut toimet aiheuttaneet tiivistymistä? Lieroja kentältä löytyi ihan hyvin, joten pellon fysikaaliset ominaisuudet olivat ihan hyvät.

PiiaKaavio2

Yhteenveto pellon kasvukunnon testistä. Arvosana 1. huono tilanne, 10 hyvä tilanne

Pellolta löytyi lukuisia änkyrimatoja, pintakerroksen matoja sekä pohjamaan matoja.

Änkyrimatoja lohkolta löytyi havaintolohkolta paikoitellen suuri määrä. Änkyrimadot ovat tärkeitä maan kunnon ylläpitäjiä. Niiden ravintoa ovat lahoava kasviaines, maaperän bakteerit ja sienirihmastot. Kulkiessaan änkyrimatojen ruuansulatuksen läpi, typpi ja fosfori palautuvat kasveille helppoliukoisessa muodossa.

Pintamaan lieroja löytyi lisäksi muutamia. Etenkin kostealla säällä pintamaan lieroja löytyi sinappitestissä paljon. Pintamaan lierot kaivavat pitkittäisiä käytäviä, jotka ulottuvat noin 20 cm syvyyteen.Piialierot

 

Miten matotesti tehtiin:

Lierotestiä varten aseteltiin maahan 0,25m2 kokoinen kehikko, joka sisältä leikkasimme saksilla kasvuston pois. Kaadoimme kehikon sisään 5 litraa sinappivettä (sinappijauhetta ja vettä) tasaisesti koko alalle. Odotetaan 15 minuuttia ja kaadetaan 5 litran kannun sinappivettä samaan kohtaan, jonka jälkeen odotimme jälleen 15 minuuttia. Sinappitestin avulla kasvuston pintaan kerääntyy erilaisia matoja.

Pohjamaan lierot erotti pintamaan lieroista lapamaisen madon rakenteen johdosta. Pohjamaan lierot ovat isokokoisia, jopa yli 25 cm mittaisia. Väriltään ne voivat olla melko tumman punertavia tai rusehtavia toisesta päästä. Toinen pää on vaaleampi ja muodoltaan lapamainen.

 Nurmilohkon viljelymenetelmän havainnoista teimme johtopäätöksiä, että lohko tulee uusia ja siellä voisi suosia kasveja, jotka parantavat pellon kasvukuntoa. Ravinteet eivät tule käyttöön, mikäli juuristot ja kasvit eivät saa riittävästi ravitsevaa pinta-alaa. Pellon biologiset ominaisuudet paranevat entisestään, mikäli torjunta-ainemäärät, muokkaus ja kasvusto saadaan pidettyä sopivana. Tämä lisää pellon fysikaalisia ominaisuuksia.