Lietteen käyttö maissin lannoituksessa

 Ylä-Savon ammattiopiston opetusmaatilalle perustettiin keväällä 2018 maissin havaintokoelohko yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun LantaLogistiikka ja Kasvi-Taito –hankkeiden kanssa. Koelohkolla havainnoitiin maissin kasvua erilaisilla lannoituskäsittelyillä.

Koeasetelmassa oli kolme erilaista lannoituskäsittelyä, väkilannoite sekä kerralla ja jaettuna lannoituksena levitetty naudan lietelannan separoitu nestejae sekä kontrolli. Maissi kylvettiin 23.5 muovikatteen alle. Lajikkeina olivat Ambient ja Pioneer.

Nestejae levitettiin ja mullattiin vuorokautta ennen maissin kylvöä. Jaetussa lannoituksessa nestejae jaettiin tasan kahteen levityskertaan ja toinen levityskerta oli kuukauden päästä kylvöstä maissin ollessa noin 30 cm korkeaa.

Jaetun lannoituksen toisella lietteen levityskerralla havaittiin, että maan ollessa kuiva lietteen pintavalunnan riski kasvoi merkittävästi. Yli 40 tonnin kertalevitystä ei tämän kokemuksen perusteella voi suositella pintavalumariskin kasvun takia. Nestejae levitettiin letkulevittimellä 12 metrin työleveydellä.

 Kasvukausi tasasi erot

Maissin kasvua seurattiin kesän aikana mittaamalla kasvuston pituus sekä tarkkailemalla maissin typen saantia SPAD-mittauksilla. Eri lannoitusmenetelmien välillä oli havaittavissa jonkin verran eroja, mutta ne tasoittuivat kasvukauden edetessä.

Väkilannoitteella lannoitettu maissi kasvoi tasaisesti koko kasvukauden. Jaetulla lannoituksella maissin kasvu oli enemmän jaksottaista. Kasvu tasoittui noin kuukausi viimeisen lannoituksen jälkeen. Kerran nestejakeella lannoitettu maissi kasvoi tasaisemmin jaettuun lannoitukseen verrattuna.

Silmämääräisiä eroja ei ollut havaittavissa kontrollin ja lannoitettujen koelohkojen välillä. Yhtenä vaikuttavana tekijänä voidaan pitää sitä, että kontrollilohko sijoittui alueelle, joka oli luontaisesti kostea mahdollisesti pohjaveden vuoksi koko niukkasateisen kesän.

Eroja näkyi myös lajikkeiden välillä, Ambient lähti kasvuun nopeammin kuin Pioneer, mutta erot tasoittuivat kesän aikana.

Maissi korjattiin 4.10, jolloin kasvusto oli liki kolmimetriä pitkää ja keskisatoarvio on noin 12 200 kg ka/ha. Rehumaissi säilöttiin AIV2 hapolla ja aumattiin.

Korjuun yhteydessä eri koelohkoilta otettiin rehunäytteet. Korkein D-arvo (703) ja energia-arvo (10,9 MJ/kg ka) oli väkilannoite-koelohkolla. Matalimmat D-arvot (646) ja energia-arvot (10 MJ/kg ka) olivat Ambient-lajikkeella lannoituksesta riippumatta. Pioneerin D-arvo oli 677g/kg ka energia-arvot olivat vastaavasti 10,5 MJ/kg ka.

Maissin valkuaispitoisuus on melko matala, kaikilla koelohkoilla raakavalkuaispitoisuus jäi alle 100 g/kg ka vaihteluvälin ollen 69— 85 g/kg ka.

Valmiista rehusta teetetyssä rehuanalyysissä rehuarvot olivat lähes samat kuin raaka-ainenäytteessä. Tärkkelyksen määrä rehunäytteessä oli 207 g/kg ka. Talven aikana valmis rehu syötettiin Ylä-Savon ammattiopiston Peltosalmen koulutilan lypsykarjalle yhdessä nurmisäilörehun kanssa. maissikylvös

Kylvettyjä maissirivistöjä suojakalvon alla

maissin taimettuminen

Maissin taimettuminen 

maissin lannoitus

Jaetun lannoituksen toinen lannoituskerta 26.6.2018

maissin spad mittausta

Maissin spad (lehtivihreä) mittaus

maissin pituuskasvu 30cm viikossa heinäkuun alussa

Pituuskasvua heinäkuun alussa. Kasvua tuli noin 30cm viikossa.

Maissin lannoituksen tallaus elokuun alussa

Jaetun lannoituksen aiheuttaman tallantumisen jäljet alkaa korjaantua.

näkymää kasvustoon elokuun viimeisenäpäivänä

Näkymä kasvustoon 31.7.2018

maissinäkymä elokuun viimeisenä

Maissipelto ennen korjuuta. Lajike-erot on huomattavissa lähemmässä tarkastelussa.

kypsynyt maissi elokuun lopussa

Kypsyneitä maissin tähkiä