Lietelannan kevätlevitys joudutaan usein tekemään säätilan vaihteluiden välissä. Kiireelle luo painetta maanpinnan tiivistymisriski ja maalajien erilaiset ominaisuudet. Viljan lannoituksessa lietelannan typpi annetaan yleensä yhdellä kertaa ennen kylvöä. Keinolannoitteiden, eritysesti salpietarin, levitys oraille on ollut jo kauan keino tasoittaa lannoitusta ja kohottaa satotasoa. Halusimme selvittää lietelannan levityksen mahdollisuuksia viljalle kylvön jälkeen. Missä vaiheessa on vielä mahdollista levittää kasvukaudella lietettä oraille? Yhteistyöhön tuli mukaan Hankkija Oy, joka halusi selvittää Kaarle ohralajikkeen satopotentiaalin lietelannalla lannoitettaessa.

 4 koeruutua

Koelohko jaettiin neljään osaan, jossa vertailulohko lannoitettiin perinteisesti kylvön yhteydessä Yara salpietarilla 300 kg/ha (lohko 1, kuva alla). Muille lohkoille levitettiin separoitua naudan lietteen nestejaetta 40 tn/ha kolmessa eri vaiheessa n. viikon välein: Oraan pituuksilla 5 cm (lohko 2), 15 cm (lohko 3) ja 25 cm (lohko 4).

kuvavertailu kaukaa 750 lohkot

Kuva: Lohkon 4 koeruutua ajourittain 31.8. (Kuva: Johanna Sipiläinen)

Kaikilla levityskerroilla maa oli kuiva eikä renkaat jättäneet merkittäviä jälkiä maahan. Levitys toteutettiin 12 m leveällä letkulevittimellä ja myöhemmin kasvinsuojeluruiskutukset ajettiin samoja uria pitkin.

nestejae 15cm levitys600 Kuva: Levitys 15 cm oraalle 21.6., alareunassa näkyy edellisen viikon levitysjälki.

Oraat taittuivat renkaiden kohdilta selkeästi, mutta toipuivat nopeasti. Tavoitteena oli seurata myös myöhäisemmän lannoituksen vaikutusta typen hyödyntämiseen ohran kasvussa. Tätä tarkkailtiin lehtivihreämittarilla. Heinäkuun lopulla tehdyssä mittauksessa huomattiin, että myöhäisimmän levityksen ja kylvön yhteydessä keinolannoitetun lohkon välillä ei ollut eroa, aikaisempien oraslevitysten lehtivihreätaso oli hieman alhaisempi.

Spad tulos

 Kuva: SPAD -testin tulokset lietteen oraslevityksessä.

Ohralohkoa tarkasteltiin Lantalogistiikan NonStop -päivänä 15.8. Lietteenlevityksen jäljet olivat täyttyneet kaikista ajokerroista ja ajourien jättämä jäljen leveys ei ollut merkittävästi ruiskutusuraa leveämpi. Tarkkailemme ohralohkoa vielä ennen puintia. Hyvin kasvitauteja kestäneen lohkon korjuu toteutuu syyskuun puolivälissä (Kasvitautiruiskutus maltillinen, Proline 0,25 l/ha).

lohko 3 150817 600

 Ajourat myöhäisimmän lietteenlevityksen koelohkolta kuvattu 15.8. (levitetty 30.6.)

 Videon ohran lannoituskokeesta voi käydä katsomassa täältä.

 

Ohrahavaintolohkon sadon koruu jouduttin tekemään varsin haastavissa sääoloissa. Sato päästiin korjaamaan pitkän sateisen jakson jälkeen lokakuun alkupuoliskolla.

Sadon määrä havaintolohkolla oli keskimäärin 3300kg kuivasatoa. Laadultaan sato oli kohtalaista, sillä tähköidäntää ei ollut juuri havaittavissa eikä kasvitaudit ollut vaikuttanut satoon laatua alentavasti. Lannoituskaistojen välillä ei ollut määrällisesti tai laadullisesti merkittäviä eroja. Silmämääräisesti parhaan kuvan kasvuston eroista voi havainnoida aiemmin nähtävillä olevasta kuvasta.