Lietesäiliö navetan kupeeseen vai huutomatkan päähän?

Lietesäiliön tai lantalan sijoittamista mietitään harvoin siltä kannalta, miten se helpoiten olisi tyhjennettävissä. Paikan valintaa ohjaavat enemmän sopiva ja helppo etäisyys navetasta.

”Enemmän tiloilla mietitään sitä, miten lanta saadaan helposti pois navetasta kuin sitä, miten se saadaan säiliöstä helposti pellolle”, arvioi Anne Idström TalousMaa Oy:stä.

Myös ProNavetta -hankkeen hankepäällikkö Perttu Kattainen on havainnut, että investointia suunniteltaessa ja lietemäärien moninkertaistuessa mietitään enemmän säiliön tilavuutta kuin lietteen levitystä pellolle tai säiliön sijoitusta.

Tarvittavien lantavarastojen määrä lasketaan jo varhaisessa vaiheessa suunnitelmia ja niiden koko on laskelmia tekevien neuvojien mukaan osalle tiloista hienoinen yllätys. Parin, kolmenkymmenen lehmän karjasta robotin tai kahden kokoluokkaan investoiville lantamäärien hahmottaminen voi olla alkuksi hankalaa.

Tarkempia talouslaskelmia tehtäessä on lannan käsittely ja logistiikka tiloilla jo paremmin mietittynä.

Aina lietesäiliön sijoittamiselle ei välttämättä ole kovin paljon vaihtoehtoja, etenkin vanhat pihapiirit ovat haasteellisia. Vielä 2000-luvun alussakaan ei navettainvestoinneissa osattu laajennusvaraa huomioida ja lietesäiliö saatettiin sijoittaa suorastaan sen esteeksi.

Jos navetta ja lietesäiliö rakennetaan erilleen olemassa olevasta talouskeskuksesta, on vaihtoehtoja enemmän.

”Siihen pyritään, että puhtaalle ja likaiselle liikenteelle olisi omat reittinsä, mutta läheskään aina tämä ei ole mahdollista. Trendi näyttää olevan, että navetoissa tehdään laajennuksia laajennusten perään, joten se lietesäiliön sijoittamisessa nykyisin osataan huomioida”, Kattainen toteaa.

Netistä tulostetun ilmakuvan päälle hahmoteltu kuva talouskeskuksesta investoinnin jälkeen on Kattaisesta havainnollinen tapa todentaa tulevaa.

”Investoijan kannattaisi tarkkaan miettiä, onko järkevää säilöä kaikki tuhannet kuutiot navetan vieressä, kun ne joka tapauksessa on levitettävä useamman kilometrin säteelle, vaikka pellot olisivatkin navetan ympärillä.”

Tätä haastaa pohtimaan noin 40 000 kuutiota vuodessa levittävä urakoitsija.

Kattainen kertoo, että nykyisellään säiliö suunnitellaan peltojen ollessa lähellä navetan yhteyteen. Jos peltoa on kauempana isompi yhteinäinen ala, pohditaan yleensä myös etäsäiliöin mahdollisuutta.

Olipa lietteen levitys tarkoitus hoitaa omalla kalustolla tai urakoitsijan toimesta, tarvitaan säiliön äärellä paljon tilaa. Urakoitsijahaastatteluissa kaikki mainitsivat yhtenä eniten lannan levityksen tehokkuutta lisäävänä tekijänä väljät tilat säiliön ja lantalan ympärillä.

Tilaa säiliön ympärille nykyisin osataan jo jättää isojen yhdistelmien liikkua ja ympäriajomahdollisuus on lähes aina, mutta muutenkin toiminnan tehokkuutta voi parantaa.

”Tyypillinen tilanne, että rakennusvaiheessa on niin paljon huomioitavia asioita ja tämä jää helposti vähemmälle. Etenkin jos levityksen hoitaa urakoitsija, silloin toiminnallisuutta ei ehkä osata miettiä niin tarkkaan. Toki nykyiset suunnittelijat osaavat sen aiempaa paremmin huomioida.”

Toiminnallisuus todentuu rakennettaessa tai vasta rakennuksen ollessa käytössä.

Yksi mahdollisuus tehostaa lietteen levitystä on rakentaa lietesäiliö hieman kauemmas navetasta, jolloin vältetään lietevaunulla ajaminen talouskeskuksessa kokonaan. Lietesäiliö voidaan sijoittaa lähelle tietä tai sen varteen, jossa vaunun kanssa voidaan koukata helposti kuormaamassa ja jatkaa saman tien kohti peltoja.

Yhden kuorman pumppauksessa ja levityksessä säästetyt kaksi minuuttia tarkoittavat vuositasolla helposti yhden työpäivän säästöä lannan käsittelyyn käytetyssä kokonaistyöajassa, kun levitettävänä on tuhansia kuutioita.

Käytännössä tämän voi toteuttaa rakentamalla uuden säiliön kauemmas navetasta ja pumppaamalla lietteen sinne joko suoraan navetasta tai navetan yhteydessä olevan pienemmän välisäiliön kautta.

Toinen vaihtoehto on rakentaa isompi varastosäiliö navetan yhteyteen ja pienempi levitystä varten tarkoitettu säiliö kauemmas. Levityksen aikana pienempää säiliötä täytetään pumppaamalla työn edistymisen mukaan.

Lietteen pumppaukseen käy esimerkiksi viemäriputkesta tehty kiinteä linja. Maaston muotoja hyväksikäyttämällä siirtoa voidaan helpottaa.

Tehokkuuden lisäksi tämä käytäntö parantaa turvallisuutta, kun esimerkiksi lasten leikit tai muut pihan toiminnat ja isot koneet eivät ole samalla alueella. Hygienia paranee, sillä renkaissa helposti kantautuva maa ja lanta eivät sotke pihamaan puhtaita reittejä.

Navettasuunnittelua pitkään tehnyt Risto Korolainen näkee ajatuksessa järkeä ja puheissa vastaavia on tiloilla ollut, mutta lopulta säiliö tehdään yleensä navetan viereen. Tosin etäsäiliöiden määrä on selvästi lisääntynyt.

”Ehkä se tiloilla on asenne ja totuttu tapa, että lietesäiliö on navetan yhteydessä. Ja osin varmasti suunnittelijoillakin”, hän arvioi.

Lietteen pumppaus parin sadan metrin päähän ei olisi ongelma, nykypumpuilla liikkuu paksumpikin liete. Pumppu myös hankitaan usein investoinnin yhteydessä muutenkin joko kierrättämään lietettä kuiluissa tai pumppaamaan se lietesäiliöön.

Separoidun lietteen nestejakeen pumppaaminen kauempana navetasta olevaan säiliöön on vielä helpompaa.

Myös Perttu Kattainen pitää ajatusta erillään navetasta olevasta lietesäiliöstä ja sen tuomista hyödyistä järkevänä, mutta miettii sen kustannuksia. Laskelmissa voi olla hankala perustella, miksi nyt pitäisi sijoittaa enemmän rahaa kauempana navetasta olevan säiliön käyttöön, vaikka se pidemmän päälle tulisi edullisemmaksi.

Onko tässä taloudellisesta näkökulmasta katsottuna kyse samasta kuin led-valojen suhteen joitakin vuosia sitten? Hankintahinta on suurempi, mutta käyttökustannukset pienemmät ja sen myötä kokonaisuus on edullisempi.

Uusi säiliö pois navetan nurkalta

Pohjavesialueen suojavyöhykkeen raja ohjasi keiteleläisellä Paanasen tilalla uuden lietesäiliön sijoittamista, kun navetta laajeni yhden robotillisen kokoiseksi vuonna 2014. Tilan talouskeskus on pohjavesialueen suojavyöhykkeellä ja uusi 2 150 kuution säiliö rakennettiin noin 80 metrin päähän navetasta, jotta se saatiin alueen ulkopuolelle.

Navetan yhteydessä on entinen 600 kuution säiliö, johon liete navetasta tulee. Isompaan säiliöön lietteen siirtää urakoitsija kolme kertaa vuodessa. Aikaa kuluu pari, kolme tuntia kerrallaan.

”Sen hinnan jaksaa kyllä maksaa, eikä tarvitse itse talvipakkasella lietettä käsitellä”, Markku Paananen sanoo.

Säiliön sijoittaminen kauemmas navetasta on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi myös käytännössä. Liikenne säiliöiden välillä ja niiltä pelloille on sujuvaa.

Rakennusvaiheessa Paananen varautui siirtämään lietteen itse ja asennutti kunnallistekniikankin käyttämää paineviemäriputkea säiliöiden välille. Putken toinen pää on isommassa säiliössä ja toinen noin kymmenen metrin päässä pienemmästä säiliöstä.

Paanasella oli ajatus käyttää siirrossa lietevaunun pumppukuormainta, pumppukuormain kaivoon ja siihen yhdistetty letku pieneen säiliöön. Tämän hän huomioi jo kyseistä lietevaunua hankkiessaan, liitokset kuormaimeen tehtiin tätä tarvetta silmällä pitäen.

Siirto olisi hänen mukaansa helppo toteuttaa myös erillisellä lietesäiliössä olevalla pumpulla ja siirtoputkella, jolloin liete siirtyisi nappia painamalla säiliöstä toiseen. Hän arvioi, että pumppaus joka toinen kuukausi riittäisi.