Lanta on luomutilalle tärkeää ravinnetta

 Auli ja Esko Väänäsen lihakarjatilalla Pielavedellä on noin kymmenen vuoden kokemus lantayhteistyöstä. Väänäset käyttivät maitotilan lietettä luomupeltojensa lannoitukseen.

Väänäsillä on viljelyssä reilu sata hehtaaria, josta noin puolet on kauemapana tilakeskuksesta Pielaveden toisella laidalla. Välimatka on parempaa tietä pitkin 35 kilometriä. Peltojen naapurissa oli maitotila, jolla ei ollut jatkajaa eikä sen vuoksi halua enää investoida uuteen lietekalustoon.

”Sanoin, että ottaisin lietettä omille pelloilleni, jos sitä riittää ja siitä yhteistyö lähti.”

 Maitotila siirtyi käyttämään pääsääntöisesti keinolannoitteita ja Väänänen levitti lähes kaiken lietteen omille pelloilleen. Maitotila välttyi investoinnilta lietekalustoon ja säästi aikaa kevätsesonkina navettatöihin. Väänänen sai ravinteita pelloilleen. Lietteestä maksettiin euro kuutiolta.

Väänänen asensi samoihin aikoihin kiekkomultaimen tilalla jo olleeseen lietevaunuun ja pystyi levittämään lietettä paremmin myös nurmille sekä saamaan multaustuen. Tuki kattoi suurinpiirtein lietteestä maksetun hinnan. Lietteen ravinteet jäivät yhteistyössä Väänäsen hyödyksi.

Lantayhteistyö päättyi tilan lopettaessa maidontuotannon. Nyt osa pelloista on Väänäsillä vuokralla. Väänästen pellot ovat olleet luomussa 20 vuotta. Kokonaispeltoalasta noin puolet on vuokramaita.

Lietettä pelloille harkiten

”Paljon ei lietteestä kärsi maksaa. Siitä saa ravinteita, mutta kaikille maille liete ei sovi. Varsinkin jäykille maille pitäisi saada humusta ja sen myötä mikrobitoimintaa enemmän.”

Tilan maista suurin osa on multavia tai runsasmultaisiakin, mutta myös tiukkia maita löytyy. Lietteenlevityksen aiheuttama peltojen tiivistymisriski on alkanut mietityttää Väänästä. Tilalla viljellään nurmen lisäksi ohraa, kauraa ja kevätrypsiä. Tila myy luomuviljaa. Kauimmaiset pellot ovat yleensä myyntikasveilla etäisyyden vuoksi.

Lieteyhteistyön päätyttyä etäpeltojen lannoitteena on käytetty Humuspehtoorin Broilerin hyvä-lannoitetta, mikä tuntuu antavan vilja- ja rypsilohkoilla selvästi enemmän vastetta kuin liete. ”Se saattaa tulla jopa edullisemmaksi kuin liete ja pelto pääsee helpommalla, kun kalkkivaunulla levitetään muutama tonni hehtaarille.”

Lietteen ravinteet tulevat kasvien käyttöön hitaammin, minkä vuoksi Väänänen levittää lietteen nurmille keväällä ja syksyllä. Ensimmäisen sadon jälkeen levitettynä vaste tuntuu tulevan liian myöhään.

Syyskuun lopun hän on huomannut hyväksi ajankohdaksi syyslevitykselle multaamalla. Myöhäinen syksy tuntuu paremmalta ajankohdalta kuin kevät, koska haihduntaa ei juuri ole. Kevätlevitys tehdään sääolosuhteiden mukaan, märällä pellolla ei ajeta. Lietteen multaus nosti satotasoja, mutta peltojen fosforitasoon se ei ole vaikuttanut parantavasti, pikemminkin päinvastoin. Apila on luomuvuosien aikana taantunut, mutta lajikkeen vaihto näyttää auttaneen.

Hiehokasvattamosta tuleva kuivalanta ajetaan kynnöksille ja sen vaste näyttää tulevan lietettäkin hitaammin. Sen vaikutus ei juuri näy kylvettävällä viljalla vaan vasta seuraavan vuoden nurmella.

Separointi toisi hyötyjä

Lietteen separointi kiinnostaa Väänästä monesta syystä, mutta toistaiseksi hän on vielä odottanut laitteiden kehittymistä ja hintojen laskua. Separointi mahdollistaisi kuivajakeen käytön kauempana olevilla pelloilla ja sen voisi ajaa patteriin pellolle pelkällä ilmoituksella. Tämä vähentäisi varastointitilan tarvetta ja siirron pellolle voisi tehdä hyvissä ajoin keväällä kovan kelin aikaan.

”Kuljetus pidemmällä matkalla maksaa noin neljä euroa tonnilta. Kustannus puolittuisi, jos mennessä kyydissä olisi kuivajaetta pellolle ja paluukuormana paaleja.”

Kuivajae ei tahraa pahasti ja kontin voisi suojata esimerkiksi muoveilla, jotka käännettäisin sisäpuolelle kontin suojaksi paaleja ajettaessa. Toki myös paalien muovi suojaa likaantumiselta. Välimatka ei olisi este tai merkittävä kustannus kuivajakeen käytössä toisin kuin lietteellä. Kuivajae käytettäisiin kynnöksille ja nestejae nurmille.

Kuivajakeen keskimääräisillä ravinnepitoisuuksilla laskettuna noin kymmenen tonnia hehtaarille riittää kasvien tarpeisiin. Nestejakeessa typpi- ja fosforirajat tulevat vastaan vasta noin 100 tonnin levitysmäärillä hehtaarille. Vastaavasti Broilerin hyvä-lannoitetta riittää noin 1,5-3 tonnia hehtaarille.

Nestejakeen voisi myös levittää pintaan ilman, että se sotkee kasvustoa. Levityksen voisi hoitaa siten edullisemmalla kalustolla ja työleveys tehostuisi. Separoinnin kiinnostavuutta lisää kuivajakeen kuivikekäytön mahdollisuus.

Tilayhteistyö kiinnostaa

Tulevaisuutta ja tulevaa tukiuudistusta ajatellen Väänänen on pohtinut yhteistyökuviota kolmen luomutilan kesken, jossa tilojen pelloista kolmasosa olisi myyntikasveilla ja kaksi kolmasosaa nurmella. Peltoja viljeltäisiin yhtenä kokonaisuutena, yhdellä karjaa, kaksi kasvinviljelytilaa. Liete separoitaisiin ja kuivajae käytettäisiin myyntikasveille ja neste nurmille.

Yhteistyö voisi toteutua myös lannan ja rehun vaihtona tilojen välillä. Kasvinviljelytilat saisivat lantaa ja Väänäset rehua sen vastineeksi. Jos yhteistyö toteutuisi ja Väänäset sen myötä investoivat lisäeläinpaikkoihin, ei uutta lantalatilaa tarvitsisi välttämättä rakentaa. Väänäset voisivat käyttää yhteistyötilojen jo olemassaolevia lantaloita, jotka ovat lähellä peltoja ja siirtomatka navetalta olisi kolmesta viiteen kilometriä.

Erilaiset yhteistyökuviot pohdituttavat, sillä muuten peltoa ei ole saatavissa tai raivattavissa. Ellei tilojen välistä yhteistyötä saada tehostettua, on Väänästenkin navetan tulevaisuus epävarma.